Tekoälykuuluu kaikille – miten järjestötyössä rakennetaan tekoälylukutaitoa?

Tekoäly on lyhyessä ajassa noussut osaksi monen arkea, ja tekoälystä puhutaan kaikkialla. Tekoäly auttaa ideoimaan, kirjoittamaan, etsimään tietoa, suunnittelemaan ja tehostamaan työtä. Kun tekoäly tuodaan osaksi järjestöissä tehtävää työtä, herää kysymyksiä siitä, miten se muuttaa ihmisten kohtaamista, miten se tukee eri tarpeissa olevia asiakkaita ja miten työntekijät voivat hyödyntää sitä vastuullisesti. Tekoälyn mukanaan tuoma muutos ei ole pelkästään teknologiaan liittyvä, vaan kyse on myös osallisuudesta ja siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua, oppia ja vaikuttaa kuinka uusia työkaluja käytetään ja hyödynnetään.

Tekoälyn ja osallisuuden teemoihin on tartuttu myös Valo-Valmennusyhdistyksen, Silta-Valmennusyhdistyksen ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisessä Euroopan unionin osarahoittamassa Tekoälyä ja aitoa osallisuutta -hankkeessa, joka käynnistyi Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla keväällä 2025. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa sekä järjestöjen työntekijöiden että asiakkaiden tekoälylukutaitoa ja valmiuksia hyödyntää tekoälyä vastuullisesti.

“Kohtaamme työssämme paljon erilaisia suhtautumisia tekoälyyn, mutta yksi asia on selvä: tekoälylukutaito kuuluu kaikille. Siksi on tärkeää, että järjestöt eivät jätä osaamisen kehittymistä yksilön vastuulle, vaan sitoutuvat kouluttamaan henkilöstöään ja luomaan yhteiset pelisäännöt. On ollut hienoa nähdä, miten Valo-Valmennusyhdistys ja Silta-Valmennusyhdistys ovat lähteneet tähän mukaan – tukemaan sekä työntekijöitä että asiakkaita tekoälyn hyödyntämisessä.”, kertoo Tekoälyä ja aitoa osallisuutta –hankkeen projektipäällikkö Jody Ray Valo-Valmennusyhdistyksestä.

Hankkeen taustalla vaikuttaa myös nopeasti muuttuva toimintaympäristö sekä Euroopan unionin tekoälysäädös (AI Act), joka edellyttää organisaatioiden vastuuta tekoälyn käytössä ja henkilöstön osaamisen varmistamisessa. Järjestöissä tämä tarkoittaa myös sitä, että työntekijöillä täytyy olla valmiuksia ohjata myös asiakkaita tekoälyn käytössä.

Osaamiskartoituksilla lisää tietoa järjestöissä työskentelevien ja asiakkaiden tarpeista

Hankkeen alkaessa keväällä 2025 toteutettiin tekoälyn osaamiskartoituskysely, jossa selvitettiin työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä tekoälystä. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että vaikka kiinnostusta tekoälyn käyttöä kohtaan on, sen käyttö ei ole vielä vakiintunutta ja osaaminen kaipaa vahvistamista. Osaamiskartoitus osoitti myös sen, että sekä ammattilaisten että asiakkaiden keskuudessa on paljon vaihtelua siinä, miten eri ihmiset suhtautuvat tekoälyyn ja millaisia oppimistarpeita heillä on.

Samanlaisia teemoja ja ilmiöitä on noussut esiin myös työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa.  Tekoälyä käytetään työssä ja arjessa vielä yllättävän vähän tai ainakaan sen käyttöä ei tuoda kovin avoimesti esiin. Moni on saattanut kokeilla erilaisia tekoälypalveluja, mutta niiden hyödyntäminen työssä on vielä varovaista. Tekoäly herättää monissa sekä työntekijöissä että asiakkaissa voimakkaita tunteita, ja innostuksen  ja kiinnostuksen lisäksi tekoälyyn liittyy epävarmuutta, huolta ja jopa pelkoa. Tekoälyyn liittyy paljon käytännön kysymyksiä, joihin kaivataan selkeitä vastauksia. Monia mietityttävät esimerkiksi tekoälyn ympäristövaikutukset, tietosuoja, tekijänoikeudet, eettisyys sekä tekoälyn vaikutukset työelämään ja yhteiskuntaan. Tukea kaivataan myös sopivien tekoälytyökalujen valintaan ja siihen, missä tilanteissa tekoälyä voi ylipäätään käyttää työssä. Ilman riittävää tietoa tekoälyn hyödyntäminen voi tuntua epävarmalta tai jopa riskialttiilta.

Kokeilemalla opitaan – kohti yhtenäistä valmennusta

Kesällä ja syksyllä 2025 hankkeessa järjestettiin järjestöissä työskenteleville ammattilaisille tekoälyvalmennuksia Tampereella ja Turussa. Valmennuksissa tutustuttiin tekoälyn perusteisiin, erilaisiin tekoälypalveluihin ja siihen, miten niitä voi hyödyntää ohjaus- ja valmennustyössä. Syksyllä käynnistyivät myös yhteiskehittämisen työpajat, joissa asiakkaat ja työntekijät pohtivat tekoälyä yhdessä sekä arjen toimintaympäristöön jalkautuvia pilotointityöpajoja, joiden tavoitteena oli tukea työntekijöitä tekoälyn hyödyntämisessä omassa ohjaustyössään. Yksi keskeinen teema oli tekoälyn käyttö työnhaun tukena.

Kun tekoälykoulutuksia tarjotaan järjestökentälle, on tärkeää huomioida kentän  moninaisuus ja toimintaympäristön jatkuva muutos. Järjestöissä työskentelee hyvin erilaisissa tehtävissä toimivia ammattilaisia, ja myös resurssit voivat olla vaihtelevia . Siksi koulutusten on oltava käytännönläheisiä, helposti lähetyttäviä ja aidosti hyödyllisiä. Osallistujien täytyy voida luottaa siihen, että koulutuksista ja valmennuksista jää konkreettisia taitoja ja oivalluksia, joita voi hyödyntää omassa työssä.

Vaikka syksyn tilaisuuksiin saatiin mukaan monia osallistujia, haasteeksi kokonaisuudessa osoittautui se, että monen mukana olleen osallistuminen rajoittui yksittäisiin tilaisuuksiin, eikä oppimisen jatkumoa päässyt syntymään. Samalla myös havaittiin, että osallistujien taidot, tarpeet ja toiveet ovat hyvin vaihtelevia, eivätkä suuremmissa kaikille avoimissa tilaisuuksissa aina pystytä tarjoamaan osallistujille sellaista sisältöä, josta he eniten hyötyisivät.

Näiden havaintojen ja oivallusten pohjalta hankkeessa lähdettiinkin kehittämään uutta Tehot irti tekoälystä -valmennuskokonaisuutta. Uudessa kokonaisuudessa valmennus rakennetaan yhdessä osallistuvan työyhteisön kanssa niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin osallistujien konkreettisiin tarpeisiin osana arjen työtä. Myös osallistumiskertojen määrä sovitaan yhdessä etukäteen. Ensimmäiset Tehot irti tekoälystä -valmennuskokonaisuudet käynnistyivät alkuvuodesta 2026. Mukaan saatiin osallistujia paitsi toteuttajaorganisaatioista myös muista järjestöistä.

“Vuoden alussa alkaneet Tehot irti tekoälystä valmennuskokonaisuudet ovat luoneet jatkuvuutta aiemmin irrallisten valmennusten ja koulutusten välille. Valmennuskokonaisuuden avulla olemme päässeet tutustumaan tekoälyyn juuri osallistuvan järjestön tarpeista käsin. Olemme muun muassa päässeet perehtymään siihen, miten ansioluetteloa tai työhakemusta voi lähteä työstämään tekoälyavusteisesti tai miten vaikea selkoisia dokumentteja voidaan muuntaa selkokieliseksi. Näkökulmana on vahvasti osallisuuden lisääminen. “, kuvailee hankkeen ohjaaja Alina Kankainen Silta-Valmennusyhdistyksestä.

Työ tekoälyosaamisen ja osallisuuden vahvistamiseksi jatkuu

Tekoälyä ja aitoa osallisuutta –hankkeen työ järjestösektorin osaamisen vahvistamiseksi jatkuu kesäkuuhun 2027 saakka. Valmennuskokonaisuuksia järjestetään lisää, ja lisäksi työntekijöille on myös käynnistetty uusi vertaisoppimiseen perustuva mentoriryhmä, jossa ammattilaiset pääsevät yhdessä keskustelemaan tekoälyyn liittyvistä aiheista sekä jakamaan osaamista ja hyviä käytäntöjä. Myöhemmin myös asiakkaat pääsevät toimimaan mentoreina. Hankkeen lopputuloksen syntyy keväällä 2027 myös tekoälysuositukset, joita levitetään järjestösektorille. Tavoitteena on levittää hankkeen kokemuksia ja oppeja mahdollisimman laajasti järjestökentälle.

Lopulta tekoälyssä ja sen käytössä kysymys ei ole vain teknologiasta. Kyse on ennen kaikkea siitä, millaisia mahdollisuuksia ihmisillä on osallistua, tehdä valintoja ja vaikuttaa omaan elämäänsä muuttuvassa maailmassa. Tekoäly voi auttaa hahmottamaan vaihtoehtoja, löytämään uusia ratkaisuja arjen ja työn haasteisiin sekä tekemään tietoisempia päätöksiä. Siksi on tärkeää, että tekoälyä opitaan yhdessä kokeillen, keskustellen ja kriittisesti arvioiden. Parhaimmillaan tekoäly voi olla yksi väline, joka vahvistaa osallisuutta, lisää yhdenvertaisuutta ja antaa ihmisille mahdollisuuden olla aktiivisia toimijoita omassa elämässään. Ilman kriittistä tarkastelua ja yhteistä oppimista sen käyttö voi helposti jäädä harvojen etuoikeudeksi ja lisätä yhteiskunnan eriarvoisuutta.

‍

Kirjoittajat

Jody Ray, projektipäällikkö, Valo-Valmennusyhdistys

Tiina Sassali, koordinaattori, SIlta-Valmennusyhdistys

Kuvat:

Alina Kankainen, ohjaaja, Silta-Valmennusyhdistys

‍

‍