Oppilaitoksissa ja työpaikoilla tarvitaan lisää osaamista mielenterveysasioissa
Mitä voi tehdä, jos työelämä kuormittaa tai jos opinnot uhkaavat viivästyä ahdistuksen vuoksi? Muun muassa näihin kompleksisiin kysymyksiin haetaan ratkaisuja syyskuussa käynnistyneessä hankkeessa. Työelämän tai sinne siirtymisen haasteita lähdetään purkamaan nuorten, oppilaitosten, työnantajien ja monipuolisen asiantuntijajoukon yhteistyöllä.
− Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kasvattaa työnantajien, oppilaitosten ja työterveyshuollon osaamista nuorten työntekijöiden mielenterveyden ja työkyvyn tukemisessa erilaisin menetelmin. Lisäksi hanke tarjoaa työuran alussa tai sille siirtymässä oleville työikäisille nuorille matalan kynnyksen mielenterveyttä ja työelämätaitoja vahvistavaa tukea, kertoo hankejohtaja Mira Roine Valo-Valmennusyhdistys & Silta-Valmennusyhdistyksestä.
Hanke järjestää esimerkiksi koulutuksia, webinaareja sekä tarjoaa tietoa ja työkaluja hyvinvoinnin tueksi. Tärkeää kokemustietoa teemasta antavat hankkeen toiminnassa mukana olevat nuoret.
Nuorten tilanne huonontunut pandemian jälkeen
Koulutuksen parissa olevien nuorten mielenterveys- ja arjenhallinnan ongelmat, poissaolot, opiskeluvaikeudet ja yksinäisyys ovat lisääntyneet koronapandemian aikana, eivätkä nämä hyvinvoinnin haasteet näytä olevan vähentymässä (Nuorten hyvinvointikatsaus, 2023). Uusimmassa Kouluterveyskyselyssä jopa kolmannes ammatillisten oppilaitosten tytöistä kertoi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Opinnoista työelämään siirtyminen on nuorille tärkeä elämänvaihe, mutta etenkin nuoret naiset ovat työssä jaksamisesta huolissaan.
Opetushallituksen julkaiseman laaja-alaisen osaamistarvekartoituksen mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa suurin tulevaisuuden työelämäosaamisen alue on mielenterveysosaaminen.
Luottamus petaa sujuvammat polut koulutuksesta työelämään
Työnantajapuolella ja oppilaitoksissa tieto hankkeesta on otettu kiinnostuneena vastaan. Kentältä kerrotaan tarpeesta saada lisää osaamista suhtautumisessa mielenterveyden haasteisiin. Tarvitaan myös keinoja ongelmatilanteiden ja vaikeista asioista puhumisen varalle.
− Nuorten mielenterveyden ongelmiin liittyvien poissaolojen lisääntyminen näkyy työyhteisöissä, sanoo henkilöstöpäällikkö Pia Tuomivaara Osuuskauppa Maakunnasta.
− Nuoret kohtaavat työelämässä uusia ja vaikeitakin asioita. Esimerkiksi korjaavan palautteen saaminen voi olla nuorelle uutta. Toivomme, että osaisimme kohdata nuoret paremmin ja olla heidän tukenaan pettymystä tuottavissa tilanteissa, Tuomivaara kertoo.
Koordinoiva erityisopettaja Jenna Tynkkynen Saimaan ammattiopisto Samposta kertoo, että mielenterveyden haasteet ovat kasvusuunnassa myös heillä.
− Eniten se näkyy koulupoissaoloina, ahdistuksena ja jaksamisen haasteina, Tynkkynen sanoo.
Nuoret suunnittelevat ja toteuttavat hanketta asiantuntijoiden rinnalla. Yksi kehittäjäryhmän nuorista on tamperelainen Maria Pitkänen, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveyden haasteista.
− Työpaikoilla ja kouluissa olisi tärkeää luoda turvallinen ilmapiiri, jossa nuori tulee kuulluksi. Tällöin työ tai opiskelu ei tunnu ylitsepääsemättömältä. Varsinkin koulu- tai työsuhteen alussa olisi tosi tärkeää saada tiivistä tukea, Jos alussa jää ilman tukea, se kasvattaa kynnystä avun hakemiselle ja vaikeuttaa koulussa tai töissä pysymistä, Pitkänen kiteyttää.
Hanketta hallinnoi Silta-Valmennusyhdistys ja sen osatoteuttajia ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Valo-Valmennusyhdistys, Vaasan yliopisto ja Väestöliiton Hyvinvointi Oy.
Hankkeen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Hanke on käynnissä 1.9.2023–31.3.2025.
Lisätietoja Silta-Valmennusyhdistyksen verkkosivulla.
LÄHTEET
Laaja-alainen osaaminen 2030-luvulla -raportti, Opetushallitus
Nuorten hyvinvointikatsaus 2023